perjantai 21. heinäkuuta 2017

Syyllistävät kysymykset

Minusta on mukavaa vastata kysymyksiin, kun niitä esitetään ystävällisesti. Liian usein niitä kuitenkin tullaan iskemään päin naamaa hyvin syyttävästi. Minä poden huonoa omaatuntoa useammasta "päätöksestä", joita olemme joutuneet tekemään lapsemme kohdalla, mutta kun niitä vaihtoehtoja ei ole. Tähän on nyt kerätty muutamia vastauksia asioihin, joihin saan tasaisin väliajoin vastata ja jotka hyvin monesti esitetään enemmän tai vähemmän syyttävästi.

Tiedätkö tuhoavasi lapsesi munuaiset tuollaisella ruokavaliolla? - Valitettavasti tällä hetkellä ei ole minun käsissäni, mitä lapseni syö. Jos voisin itse päättää ja valita, niin lapseni ei söisi tällaisia määriä lihaa vuorokaudessa ja olisin koko hänen elämänsä voinut miettiä suolan määrää. Se ei kuitenkaan onnistu, on annettava sitä mikä sopii :)

Mitä se haittaa, jos lapsi kerta oireilee ainoastaan yöllä? Eikö niitä ruokia voisi kuitenkin antaa? - Itse olen sitä mieltä, ettei lukemattomat yöheräilyt ja/tai yövalvominen ole ok, jos se johtuu jostain tietystä ruoka-aineesta ja yöunet on saatavilla jättämällä se pois. 2-vuotias kuitenkin tarvitsee unta kasvaakseen ja kehittyäkseen :)

Miksi Bonnen sose muka käy ja tuore hedelmä ei? - Juuri sen vuoksi; sose on käynyt läpi kypsennyksen ja muutenkin ns. käsittelyä kun taas tuoreelle hedelmälle ei ole tehty mitään.


Eihän kaikelle voi olla allerginen? - Itse olen vähän samaa mieltä ja siksi tämä on minulle niin vaikeaa. Tahtoisin löytää tälle kaikelle syyn ja ajatus kaikelle allergisena olemisesta on jotenkin kovin vaikea. Mutta itse voin todeta, että olipa allergiaa tai jotain muuta, niin lapseni oireilee liki kaikelle ruoalle syystä tai toisesta.

Ei hänellä voi olla mitään, kun hän on aina niin iloinen ja energinen! - Kyllä, lapseni on todella kipeä itkiessään ja valittaessaan. Hän osaa peittää sitä pahaa oloaan sen ollessa hallinnassa. Kotona, meille rakkaimmille, hän kyllä näyttää sitä tiuhempaan kuin muille. Toisekseen pahimmat päivät yleensä vietämme neljän seinän sisällä; niitä päiviä ei monet näe. Ja kyllä, lapseni on hyvin iloinen ja energinen pikku hupsu kaikesta huolimatta <3 

Miten noin hyvin kasvavalla muka voi olla allergioita? - Voin kertoa, ettei se kasvaminen tai kasvamattomuus ole kiinni allergioista. Me olemme älyttömän onnellisia ja kiitollisia, kun ne vähät sopivat maistuvat lapsellemme ja lapsemme kasvaa kovaa tahtia :)

Onko teillä lääkärikontakti? Miksei se lääkäri tee mitään? - kyllä, meillä on loistavat lääkärikontaktit. Äkkiseltään sanoisin, ettei tästä maasta paljon parempaa saa. Ja he tekevät sen kaiken, mitä on tehtävissä; tällä hetkellä ei vain voi tehdä tämän enempää.


Miksi syötät lapsellesi lääkkeitä ja muita noin paljon? - Ihannetilanteessa emme lääkitsisi lastamme, mutta tässä kohti on kokeiltava kaikki mahdollisuudet. Jos joku lääke mahdollistaa lapseni monipuolisemman syömisen, niin todellakin meinaan sitä lapselleni antaa.

Kehität lapsellesi pidempiaikaisia allergioita, kun hän ei nyt altistu monipuolisesti kaikelle? - Se on sitten tulevaisuuden murhe, jos näin käy. Tällä hetkellä siihen ei voida vaikuttaa; epäsopivat tekevät suolistolle pahaa ja mikään ei voi sopia, jos suoliston kunto ei ala paranemaan. 

Oletko nyt hieman ylihysteerinen? - Jokainen tavallaan ja tyylillään. Minä en tahdo lapseni syövän epäsopivia muiden jäljiltä ja murunen kermakakkua jossain juhlissa voi kaataa koko paketin. Mielestäni saan olla ruoka-asioissa ylihysteerinen, varsinkin kun esim. leikkipuistossa en sitä todellakaan tunne olevani. Tasapaino. 

Mikset valmistautunut henkisesti paremmin raskaaseen vauva-aikaan? - Tätä kysymystä en voi kuin ihmetellä joka kerran. Valmistauduin valvomiseen, heräilyyn, väsymykseen ja vaikka mihin. Rehellisesti kuitenkin voin myöntää, etten valmistautunut viettämään liki 2v kanssa edelleen niitä valvottuja öitä kun toisella on paha olla. En myöskään osannut odottaa, että lapseni saisi kärsiä jatkuvasti ruoan tekemistä kivuista. Nostan hattua jokaiselle, joka on osannut valmistautua tällaiseenkin kaikkeen. 

Miksi sun melkein 2v juo vielä tuttipullosta? - Kauramaitoa saan menemään lasista n. 1dl/vrk ja vettä pillipullosta n. 0,5-1dl/vrk. Tämän lisäksi täytyisi saada menemään 2,5-3dl kauramaitoa päivittäin ja yksinkertaisesti ne eivät mene alas muuten kuin tuttipullosta unille käydessä.
 

Itselleni on merkitystä sillä, että tullaanko kysymään "Tiedätkö kuinka tuhoat lapses munuaiset? Tuon ikänen ei voi syödä lihaa tuollaisia määriä! Lapses sairastuu tuosta!" vai kenties vaikka "Tiedätkö miten tuo määrä lihaa vaikuttaa lapsesi munuaisiin?"

Ja kyllä, kysyä saa ja pitääkin jos joku mietityttää, mutta aina voi miettiä miten asiansa esittää. Ei tarvitse heti olla hyökkäämässä ja syyllistämässä; tekemässä tämän äidin olosta entistäkin kurjempaa. Olisi ihanaa vain luopua tuttipulloista tai laskea päivittäisiä sokerinsaanteja, mutta ymmärtänette ettei ne asiat ole tällä hetkellä mahdollisia. 

Kuinka moni kohtaa kyselyitä  "miksi, minkä takia, oletko varma?", jotka esitetään syyttävästi? Tuntuuko kenestäkään muusta pahalle? Olipa syy mikä tahansa kyselyille, niin esittäkää ne ystävällisesti ja toista tuomitsematta <3

16 kommenttia:

  1. Ihmisten on helppo tuomita, kun ei osata/pystytä näkemään asioiden taakse. Tuntuu todella oudolta ja pahalta, että saat tuollaisia kysymyksiä, kun kuitenkin on kyse lapsen sairaudesta, eikä siitä, että haluaisit lapsesi syövän tietyllä tavalla oman valintasi vuoksi. Valitettavasti kaikilla ihmisillä ei ole tilanne- tai tunnetajua. Tsemppiä teille, tiedän, että ruoka-allergiat vaikeuttavat elämää, vaikka itselläni on vain muutamia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin olen yllättynyt ihmisten tarpeesta syyllistää ja vastaanottaa tietyllä tavalla esitettyjä kysymyksiä. Mutta niitä on riittänyt tässä äitiyden aikana.

      Poista
  2. Tsemppiä♡ meni taas usko ihmisiin, miten joku voikin esittää kysymykset sulle noin varsinkin kun ovat varmasti tietosia teidän vaikeasta tilanteesta. Ei vaan käy mun ymmärrykseen miksi joku haluaa lisää pahaamieltä sulle aiheuttaa.

    VastaaPoista
  3. Ihmiset osaavat olla todella ajattelemattomia ja tuomitsevia. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi niin monilla on valtava tarve päästä huomauttelemaan asioista, joista tietävät hyvässä lykyssä ehkä puolet tai vähemmän. Kukaan muu meistä ei voi tietää tarkalleen mitä teidän perheessä tapahtuu, ja uskon täysin että osaatte kyllä yhdessä lääkäreiden kanssa ajatella lapsen parasta ja toimia sen mukaisesti. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, vahvaa yhteistyötä tehdään lääkäreiden kanssa ja saatavilla olevan tiedon perusteella tehdään niitä valintoja :) Aina ne ei vaan voi olla suositusten mukaisia, mutta..

      Poista
  4. Jotenkin olen pöyristynyt, mutta toisaalta sitten taas en yhtään yllättynyt ihmisten tavoista tuomita.

    Se on näköjään niin helppo huudella sieltä ruudun takaa. Toisilla ihmisillä ei ole tilannetajua eikä pysty asioita ymmärtämään/kuvittelemaan asioita muiden kannalta. Nähdään asiat kovin mustavalkoisesti.

    Tsemppiä! <3 Teidän perhe, teidän lapsi, teidän hankala tilanne, jota pyritte hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustavalkoisuus on ihan hyvä sana; kaiken pitäisi olla joko tai eikä suinkaan mitään siltä väliltä.

      Poista
  5. On varmasti raskasta. Kommentoijat eivät vain näe koko pakettia. Toivottavasti uusia sopivia ruokia löytyy. Olitko jo allergialapset fb-ryhmässä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen Allergialapset -ryhmässä. Tuki ja pelastus ollut monena hetkenä <3

      Poista
  6. Muiden on välillä vaikeaa ymmärtää omia päätöksiä, mutta täytyy vaan muistaa, että jokainen on oman lapsensa asiantuntija ja muilla ei oikeasti ole mitään käsitystä siitä, mitä kaikkea lapsen ruokavaliokin voi tuoda mukanaan.

    VastaaPoista
  7. Ihmiset tuomitsevat, kun eivät itsekään ymmärrä asiaa.

    VastaaPoista
  8. Aivan käsittämättömiä kysymyksiä! Suoraan sanoen olen ihan pöyristynyt, kuinka ihmiset kehtaavat. Siihen aikaan, kun oma lapseni söi sianlihaa, perunaa ja ananasta sekä purkkitolkulla erilaisia ravintolisiä, muistini mukaan ainoa asia, josta joutui vänkäämään, oli se,ettei edes pieni maistiainen ole sallittua. Hoito toki tuolloin, lähes 30 vuotta sitten, oli varmastikin hyvin erilaista, mutta kiitollisena muistelen silloista allergiasairaalan henkilökuntaa. Luin nyt kerralla muitakin postauksia Leosta, enkä yhtään ihmettele, että täyttä luottamusta päiväkotiin ei löydy ja tilanne ahdistaa. Voimia ja jaksamista niin sinulle kuin pienellekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On varmasti ollut eroja silloin monessakin asiassa, mutta onneksi olette saaneet hyvää hoitoa ja ihmiset ovat ymmärtäneet! Väkisin sitä miettii, että miten sitä on päädytty huonompaan tilanteeseen menneiden vuosien aikana eikä suinkaan parempaan..

      Poista