lauantai 19. elokuuta 2017

Hiljaisuus.

Onhan tätä päivää odotettu; päivää kun Suomessa tapahtuu jotain tällaista. Se oli vain ajan kysymys.

Ilman minun laiskuuttani sekä WA:iin iskettyjä viestejä olisimme aikalailla tapahtuma-aikaan olleet Turun keskustassa katsomassa saisiko sieltä pensasmustikkaa ja sen jälkeen suunnanneet apteekkiin. Laiskuus pelasti. En pysty sanomaan edes tämän enempää, koska en osaa muotoilla ajatuksiani oikein; siten että niitä voisi joku ymmärtää.

 
Tämä aamu meni vain halatessa pientä taaperoa ja pohtiessa maailmaa jossa hän kasvaa. Maailmaa, joka on kovin pelottava.

Voimia jokaiselle läheisensä menettäneelle <3

torstai 17. elokuuta 2017

Kaikkeettomat letut

Meillä ruokavalio ei kovin moneen taivu, mutta tämän hetken suosikki on letut. Letut on sellainen, mitä meillä on syöty aina kun käytössä on ollut edes yksi vilja. Välillä niitä on syöty ihan hurjan paljon ja toisinaan vain aivan satunnaisesti; riippuen miten vatsa kestää kyseistä viljaa. Letut meillä on pysynyt mukana kuvioissa aina, koska ne tuntuvat toimivan tosiaan kaikilla viljoilla ja muuten hyvin vähäisillä raaka-aineilla.



Letut hedelmäsoseella: 

3dl nestettä (vesi, kasvimaito..)
N. 1dl Hedelmäsose

N. 2dl jauhoja
(Loraus öljyä, 1rkl sokeria,suolaa)


TAI

Letut banaanilla:

4dl nestettä
Banaani
2dl jauhoja
(Öljyä, sokeria ja/tai suolaa)

Itse mittaan kaikki astiaan ja pistän sauvasekoittimella sekaisin. Sitten pannulle tilkka sopivaa öljyä ja paistelemaan lettuja. Näiden paras ominaisuus on se, että itse saa päättää mistä nesteestä, jauhoista, öljyistä tai soseesta letut tekee. Me olemme kokeilleet montaa öljyä, monet viljat ja erilaiset nesteet vedestä eri kasvimaitoihin.


Kuten todettu, niin nämä ovat tällä hetkellä Leon herkkua; varsinkin jos päälle saa hedelmäsosetta sekä pensasmustikoita. Kun sanon, että "mennään syömään!", niin hetkeä myöhemmin kuuluu kysyvästi "Lettuja?". Ja sitten harmittaa, jos ei ole lettuja ruokana! Jos tuon pienen ihmisen suolisto kestäisi näitä, niin saisi syödä enemmänkin; eipä nämä yhtään hullumpia ole ravinnoksi :)'

Mikä muiden taaperoiden suosikki ruoka on? :)

tiistai 15. elokuuta 2017

Arki; helpotusta aamun kiireeseen

Sieltä se arki iski maanantai-aamuna, kun minä aloitin uudet työt ja Leon hoitopäivät pitenivät ihan kunnolla vanhasta. Rehellisesti voin sanoa, että tällä hetkellä tässä taloudessa vaivaa aikamoinen väsymys, kun yritämme selviytyä uudesta arjesta. 


Kaikki alkoi maanantai aamuyöstä, kun Leo ei kyennyt enää nukkumaan klo 3.30 jälkeen. Torkuimme joitakin pätkiä; lähinnä olin potkittavana, tukistettavana ja Leo pyöri tuskissaan. Aamulla ei ollut toivoakaan itsellä ehtiä syödä aamupalaa, mutta tein sitten eväsleipää ja teetä ajomatkalle mukaan. Leo onneksi saa päiväkodissa aamupalaa :) Tästä kuitenkin meidän uusi arkemme lähti käyntiin!

Leolla on kuitenkin mennyt ainakin ensimmäiset kaksi päivää todella hyvin, vaikka päiviin on tullutkin lisää pituutta. Huh! Pelkäsin, kuinka tuo regoisi pidempiin päiviin, mutta nyt ainakin näyttää ihan hyvälle. Onneksi Leo viihtyy uudessa päiväkodissaan ja lähtee sinne mielellään; se on kuitenkin hurjan tärkeää. 

Minulla työt ovat alkaneet oikein mukavasti päiväkodissa ryhmäavustajana. Toki uusi päiväkoti, erilaiset käytänteet kuin työkokeilupaikassani ja pienryhmä on aina hiukka erilainen. Tässä vaiheessa kaikki lapset eivät ole vielä palanneet lomilta, joten aika rauhassa olen päässyt aloittamaan. Kiva niin! :) Uskoisin, että vuodesta on kuitenkin tulossa erinomaisen mielenkiintoinen töiden osalta. Tukiviittomia olen kovasti alkanut  treenailemaan työpäivän mittaa ja onhan niitä jo muutamia tarttunut matkaan.

Millä me helpotamme aamujamme?
 
1. Valmiiksi suunniteltu ruokalista; helppo ottaa aina sulamaan se, mitä tarvitaan, henkisen valmistautumisen kokkailuun voi aloittaa hyvissä ajoin ja ei tarvitse väsyneenä miettiä "mitähän sitä nyt alkaisi kokkailemaan..?" Kyseessä tosiaan minun ruokalistani, Leo jatkaa liha + mustikka linjalla edelleen :)
 
 
2. Illalla pakattu laukku/laukut. Pyrin siihen, että illalla olisi oma laukku pakattuna mahdollisimman pitkälti ja myös Leon kaikki tavarat kerättynä kasaan, jotta ei tarvitse metsästää kurahousuja tai tarhakenkiä aamun kiireessä.
 
3. Edellispäivänä on tehty eväät työpäivää varten; ne napataan ainoastaan jääkaapista laukkuun aamulla.
 
4.  Vähintään suunnitellaan seuraavan päivän vaatteet; jopa kaivetaan ne esille jo illalla.
5. Toivon joka aamu, että tuo taapero nukkuisi edes hetken minua pidempään, jolloin saisin itselleni vaatteet päälle, nakattua eväät laukkuun jne ennen kuin täytyy alkaa häntä laittamaan valmiiksi.

Miten teillä tehdään aamuista sujuvampia? :)

lauantai 12. elokuuta 2017

Ensimmäistä kertaa junassa, hui!

Me päätimme aika yllättäen lähteä viettämään mukavaa lauantai-päivää Helsinkiin. Myönnetään, että PoGo:n kenguruilla ja Unown:lla saattoi olla asian kanssa tekemistä. Pohdimme, millä sinne lähtisimme. Lopulta juna leikkivaunuineen vei voiton muista vaihtoehdoista ja varasimme liput Vr:ltä. 


Meidän reissumme alkoi aamulla aikaisin, kun pakkasimme Leolle ruokaa mukaan; vai katsotaanko sen  alkaneen jo eilisen puolella kun paistoin 400g lihapullia mukaan matkaan? Reissuun lähdimme laukku täynnä pääasiassa ruokaa Leolle; päärynäsosetta, lihapullia, kauramaitoa ja pensasmustikoita. Itsellä on niin paljon turvallisempi olo, kun  kaikki eväät on pakattu mukaan jo kotoa jolloin niitä on varmasti nälän yllättäessä :)


Tämä oli Leolle ensimmäinen junamatka Suomessa ja olihan se JÄNNÄÄ! Ikkunoista ihailtiin muita junia, katseltiin ulos hihkuen ja kaikkea oli kokeiltava leikkipaikalla. Leikkitila oli kummallakin matkalla toki täysin samanlainen, mutta mukavasti Leo jaksoi siinä touhuilla mennen-tullen. 



Juna oli ehdoton suosikki, kun sitä sai ohjata rattia kääntelemällä ja siinä pystyi kiipeilemään. Hyvänä kakkosena tuli liukumäki. Kirjahyllyssäkin oli mukavat valikoimat kirjoja; suosikkeina Myyrä ja Muumi. Välillä meno oli todella hurjaa leikkipaikalla, mutta eikö se vähän kuulu asiaankin? Pieni tila, pari tuntia sisällä, useampi lapsi, osa väsyneitä, ehkä pientä nälkää tai "sokerihumalaa" ja muuta sen suuntaista.





Turisteina löysimme kaikkea kaunista ja kivaa ihmeteltävää. Helsingin-reissu ei ole mitään ilman hanhia, Leo bongasi paloautot  ja turistina kuulunee pällistellä erilaisten asioiden edessä. Ihanaa olla turistina jossain! 





Ruokapaikkaa etsimme aika pitkään ja lopulta sitten päädyimme Kampin pippuriin, kun emme jaksaneet enää pidempään etsiä mitään. Leo pääsi istumaan ihan tavalliselle penkille pöydän ääreen eli ei syöttötuolia tällä kertaa. Hyvin maistui omat eväät, vaikka muut söivätkin aivan muuta :) Leo myös osasi ja malttoi istua todella hienosti pöydän ääressä; äiti oli oikeasti aika ylpeä. 



Leo vetäsi kunnon päiväunet; se aika käveltiin sitten rantaa pitkin ihmetellen. Saatoin myös poiketa  Newbie-myymälässä, jossa joku vain laittoi muutaman vaatteen käteeni..

Takaisin tulo matkalla olin hyvin kiitollinen kanssa matkustajillemme. Nimittäin vain yksi perhe ruokaili meno-paluumme aikana siinä lasten leikkipaikalla ja sekin aika viimeisillä minuuteilla; silloin oli hyvä hetki kasata omat tavarat ja lähteäkin jo ovelle odottelemaan perille pääsyä. Paluumatkalla keräilin monet sipsit lattialta; ne kun murenee ja kulkeutuu sitten kaikkialle vaikka ne kuinka syötäisiin muualla kuin leikkipaikalla. Ja toki oman haasteensa tuo se, että ensimmäinen penkkirivi on suoraan leikkipaikassa kiinni; niitä ruokia vain kulkeutuu sinne vaikka syötäisiin ns. sieltä poissa ollen. Leo kuitenkin keräsi kiltisti sipsinmuruja lattialta ja toi ne minulle; kerta se on ensimmäinenkin kun muruset eivät menneet suuhun! Näillä sanoin kai yritän vain taas saada ihmiset huomioimaan nämä pienet allergiset ihmisen alut, jotka saattavat kärsiä suurestikin niistä keskellä leikkipaikkaa syödyistä kananugeteista tai sipseistä jotka murenevat liukumäkeen. Vaikka se tuntuisi sinusta vain muutamalle muruselle, jonkun lapselle se voi olla paljon enemmän.

Matkat kuitenkin sujuivat todella mukavasti ja junamatkailusta jäi hyvät fiilikset :)


Minun muistilistani junamatkalle, kun matkaseurana on taapero: 
  • Evästä
  • Henkinen valmistautuminen riehakkaaseen menoon
  • Kuntoa juoksennella taaperon perässä ympäri junaa
  •  Mahdollisesti joku oma lelu (meillä oli lelu-bussi, joka viihdytti monta hetkeä)
  • Taaperolle mukavat vaatteet päälle, joissa mukava touhuta
  • Hyvää mieltä

perjantai 11. elokuuta 2017

Tasapainoilua veitsenterällä

Miten Leo voi nyt? Moni lukija tätä kysyy tasasisin väliajoin ja yritän pitää teidät yhtä tasaiseen tahtiin ajantasalla. Välillä kuitenkin tulee näitä hetkiä, kun en varsinaisesti osaa vastata esitettyyn kysymykseen. Tuntuu, kuin taiteilisimme jälleen veitsen terällä; huokaisten helpotuksesta joka ilta, kun ruokavaliota ei ole vielä tarvinnut karsia ja kun lapsi nukahtaa illalla, mutta samalla hiukan jännittäen mitä seuraava päivä tuo tullessaan.


Eilen juttelin allergialääkärimme kanssa puhelimessa ja Leolla on nyt ensimmäisen kerran näkynyt jokin allergia verikokeessa; maapähkinä. Ikinä lapseni ei ole maapähkinää tietääkseni syönyt tai saanut, mutta silti se näkyy veressä. Väkisinkin sitä käy miettimään, että näinköhän sitä nyt iän myötä sitten alkaa hiljalleen näkymään yhä useampia asioita verikokeessakin? Jotenkin tuo tieto vain pysäytti; meillä on ensimmäinen allergia, joka on pystytty testein osoittamaan. Eihän tuo mitään muuta käytännössä, mutta testi on osoittanut, että lapseni on maapähkinä-allergikko.

Sovimme lääkärimme kanssa myös, että nyt yritetään sinnitellä ensi viikon keskiviikkoon nykyisellä ruokavaliolla ja sitten mietitään yhdessä, miten jatketaan. Jokuhan tässä oireilee, kun vaippa-alue punoittaa ja refluksi iski puskista. Sunnuntai-maanantai yönä olin puulla päähän lyöty; lapseni huusi kuin syötävä, olo oli todella tukalalta vaikuttava, hän pyrki pystyyn ja hengitys haisi aivan oksennukselle. Seuraava yö oli saman suuntaista, mutta paljon lievempänä. Päivisin on rohistu ja hikoiteltu. Kaiken lukemani ja kuulemani perusteella osasin yhdistää oireet refluksiin, mutta se tuntui täysin hullulle. Mistä joku refluksi nyt yht'äkkiä iski? Se oli lääkärillekin aikamoinen mysteeri ja haluaa siitäkin ensi viikolla jutella kunnolla vastaanotolla; tämä kun ei ollut lainkaan Leolle tyypillistä oirehdintaa.


D-vitamiini kontrolloidaan taas pian, koska edelleen se on laskusuunnassa vaikka aurinkokin paistaa. D-vitamiinia menee tällä hetkellä paljon purkista ja ulkona ollaan aina auringon vähänkään näyttäytyessä t-paidassa sekä ilman lippalakkia.

Äidille 2-vuotis syntymäpäivä oli yllättävän rankka kokemus henkisesti vaikka kuinka olen yrittänyt ajatella, ettei se ole mikään etappi meidän tiellä. Silti se jossain alitajunnassa on ollut sellainen. En odottanut, että kahden vuoden ikä olisi mikään "Simsalabim ja kaikki tämä on takanapäin", mutta toivoihan sitä, että tässä kohti olisi edetty edes jonkin verran, johonkin suuntaan. Ei se kuitenkaan auta jäädä asiaa murehtimaan; jatketaan askel askeleelta eteenpäin ja joskus tämä kaikki on enää kaukainen muisto.

Tilanne ei ole hyvä, mutta se ei ole aivan täysi katastrofikaan. Toivotaan tämän siis jatkuvan tällaisena ainakin sinne ensi viikon keskiviikolle saakka, kunnes pääsemme lääkärin kanssa pohtimaan jatkoja.

Katastrofimme ja tämän hetken epävakaus alkoi TÄSTÄ, sitten käytiin syvällä pohjalla ja aloitettiin LÄÄKITYSTÄ, jonka johdosta alkoi näkyä TOIVOA.

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Pieni suuri 2v!

ONNEA 2-vuotias LEO! Kyllä, tänään minun rakas pieni taaperoni on virallisesti 2v ikäinen. Itseasiassa ollut jo useamman tunnin ajan :)


Kaksi vuotiaani osaa juosta, kiivetä (vaikka toisinaan onkin aika varovainen), hypätä (vaikka toisinaan ääniefektit ja yritys on itse hyppyä korkeammat), tehdä kuperkeikan, sanoa ainakin kymmenen selkeää sanaa ja yhden lauseen, tehdä leikkiruokaa äidille ja leikkiä erilaisia leikkejä autoilla sekä duploilla, DVD:n katselu olisi kova juttu, rakastaa muita ihmisiä, tarkistaa äidin läsnäolon säännöllisin väliajoin, keskittyä kirjanlukuun ainakin 10 sekuntia ja olla kaikin puolin ihana taapero.

Kaksi vuotiaani osaa myös ilmaista omaa tahtoaan; itkeä, huutaa ja vetää spagetiksi. Hän osaa myös olla maailman hellyyttävin; halata kovasti, pusutella, käpertyä syliin tai kainaloon sekä silittää sattuessaan sille tuulelle. Hän hoitaa välillä suurella rakkaudella vauva-nukkea, kunnes iskee tarve mennä seisomaan vauva-paran päälle. Hän osaa myös hassutella, painia äidin tai isän kanssa sekä kutittaa muita ihmisiä.


Kaksi vuotiaallani on sopivia ruoka-aineita kuusi kappaletta: hirssihiutale, päärynäsose, karitsa/lammas, possu, pensasmustikka ja kauramaito. Näitä kuutta ruoka-ainettaan hän syö enemmän kuin mielellään tällä hetkellä, vaikka joku hiukan meinaakin oireilla. Hänellä on lääkkeitä käytössä melkein sama määrä, kuin ruoka-aineita. Valitettavasti näin. Kaksi vuotiaani osaa syödä lusikalla sekä haarukalla, mutta toisinaan on edelleen mukavampaa syödä sormin. Hän osaa juoda normaalista mukista ellei juuri sillä hetkellä kaipaa virkistystä ja kaada kaikkea pitkin syliänsä. Häneltä sujuu lihojen pureskelu, kunhan ne ovat riittävän pieniä palasia ja pensasmustikat menevät helposti pinsettiotteella napsien.

Kaksi vuotiaani on mitä mainioin pieni ihmisen alku ja rakastan häntä koko sydämestäni <3 Mitään en tuossa pienessä taaperossani vaihtaisi. Hän on täyttä rakkautta ja ilostuttaa meidän jokaista päiväämme olemalla oma ihana itsensä!

Minulla on sunnuntaina juhlituista juhlista edelleen hurjan hyvä fiilis, vaikka niitä seurannut yö oli aika kamalanhirveä. Jos joku haluaa fiilistellä vielä meidän viime vuoden syntymäpäivä -juhlia kun Leo täytti 1v, niin se onnistuu TÄSTÄ. Pakko todeta noita kuvia selaillessa, että ollaanhan me eteenpäin menty. Tänä vuonna oli jo oikeasti kakkua.

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Ryhmä Hau; 2v-synttärit

Tänään on vietetty ihanat 2-vuotis syntymäpäivät, vaikka virallinen syntymäpäivä onkin vasta kesiviikkona. Tuntuu, kuin vasta olisi juhlittu 1-vuotispäivää ja nyt ikää on jo tuplasti enemmän. Kuten olen aikaisemmin tullut maininneeksi, niin meillä on tällä hetkellä Ryhmä Hau ihan ehdoton ykkönen, joten syntymäpäivä-juhlien teemaa ei ollut kovin vaikeaa valita :)



Tilasin kahdesta nettikaupasta juhliin tavaraa; lautaset, servetit, ilmapalloja, "Happy birthday" -koristeen, pöytäliinan, muffinivuokia sekä muffineille telineen. Ryhmä Hau -teemaisia juttuja löytyi lukemattomista verkkokaupoista, mutta itse päädyin tilaamaan Synttärikuningas.fi:ltä sekä Ullan Unelmalta. Kummaltakin toimitukset tulivat nopeasti eikä mitään valittamista; toki olin hyvissä ajoin liikkeellä, joten kiirettäkään minulla ei ollut. Ilmapallot kävimme täyttämässä Leluliike Casagrandella ja siellä palvelu oli mitä ihaninta :) Voin vain suositella, jos pallot kaipaavat täyttöä, niin kyseistä lelukauppaa Turussa.




Lahjat kiinnostivat jo kovasti, pakettien repiminen oli hauskaa ja jännitys oli katossa, kun odotettiin mitä paketista paljastuu. Viimeisen paketin kohdalla kuului "LISÄÄ!" ja pienet kiukutkin koettiin, kun ei löytynytkään paketteja lisää! Leolta jos kysytään, niin paras lahja oli ehdottomasti kummisedän antama Ryhmä Hau lelu, jonka kanssa touhuiltiin koko ilta :) Leo sai myös rahaa, jolla ostetaan syksylle haalari. Lahjaksi hän sai myös kastekehyksen; hän ei sellaista saanut kastepäivänä, joten parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Tämän lisäksi hän sai mm. aivan ihanan neulotun liivin, Ryhmä Hau tarroja, Minions yökkärin, Ryhmä Hau lippiksen sekä uimarenkaan.





Vieraille oli tarjolla jauhelihapizzaa, kinkku-pekonipiirakkaa, kermakakkua banaani-vadelmatäytteellä, suklaa-muffineita, suklaisia luu-keksejä ja tassu-karkkeja. Muffineiden koristeet printtasin TÄÄLTÄ, leikkasin ja liimasin coctail-tikun molemmin puolin. Tarjottavien "nimi-laput" sen sijaan löytyivät TÄÄLTÄ.

Sitten pääsen esittelemään ehdottomia suosikkejani eli Leon herkkuja :)



Meidän taapero sai itselleen oman kakun sekä coctail-tikkuja. Leolla oli oma tarjoilupöytä, jonka ääressä hän pääsi itse näyttämään, mitä tahtoo lautaselle ja kaikkea sai vapaasti koskeakin. En voi edes kuvailla, kuinka onnellinen pieni taapero meillä olikaan! :) Kakussa oli apinaeväs pohja; sopivia hiutaleita + banaania, 175 astetta uuniin ja n. 10min. Päällä 5dl päärynäsosetta ja 7 liivatelehteä. Koristeena pensasmustikoita. Coctailtikuissa oli pensasmustikoita sekä possun jauhelihasta tehtyjä pieniä lihapullia.

Meillä oli ihanat, rennot, iloiset ja vauhdikkaat 2-vuotis syntymäpäivät. Aivan ihana juhlapäivä, jos minulta kysytään :) <3  

Onko muiden lasten synttäreillä jotain teemaa vai mennäänkö ilman teemaa? :)